J.Laihi

Ultra Bra-yhtyeen kauniit stemmat kaikuivat kuuroille korville tänään.
Eilen mietin vielä teknologista singulariteettia ja sen vaikutusta ihmiskuntaan, mutta tänään minua on oudoksuttanut ja kyrsinyt ihmisten suhtautuminen tiettyihin asioihin, joita luettelen seuraavaksi. Teksti on tajunnanvirtaa. Jos näiden aineiden tyrmääminen loukkaa sinua, ansaitset tulla loukatuksi. Tämä on objektiivista.

Liputus.

Miksi minun pitää nousta aivan saatanan aikaisin hinaamaan jotain vitun kangasriepua salkoon? Kysynpähän vain. Ensinnäkään, kyse ei ole siitä, etten kokisi mitään päivää liputuksen arvoiseksi. Tämä ei siis tarkoita sitä, etten kunnioittaisi näitä virallisia liputuspäiviä. En vain pidä itse liputusta MINKÄÄN arvoisena. Miksei tätä hommaa voisi hoitaa se ihmisryhmä, joka kokee asian merkittävänä? Eihän se käy laatuun, koska täällä minun taloyhtiössäni (ja kuulemma monessa, monessa muussakin paikassa) tästä hommasta vuorotellaan kuukausittain. Jos unohtaa liputtaa, siitä huomautetaan joko kirjallisella tai sitten suullisella varoituksella. Hauskaa, eikös? On se kummallista, että ihmiset pakotetaan osoittamaan kunnioitusta. Milloin tällaisella menettelytavalla on saavutettu aitoa kunnioitusta ja positiivinen ilmapiiri? Olkoon tuo polyesteripalanen vaikka kuinka merkittävä symboli itsenäisyydestämme ja omavaraisuudestamme - minun ylpeyteni ja kunnioitukseni ei todellakaan riipu siitä, mitä vittua tuolla lipputangon huipussa liehuu tiettyinä päivinä. Asia on hieman uskontoon verrattavissa: minua ei kinnosta pätkääkään, käyvätkö ihmiset kirkossa ja että pitävätkö he sitä tärkeänä vai eivät, kunhan eivät minua sinne pakota.

Tämä ei tietenkään vielä riitä. Menee asian sivusta, mutta itse Suomen lippua koskeva lainsäädäntö on mielenkiintoista luettavaa.

"Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon."

Haluaisin kysyä: mikä ihme tulkitaan epäkunnioittavaksi käytökseksi ja mikä on turmelemista? Miksei lippua saisi polttaa ihan vain tämän polttamisen sallivan perustuslaillisen vapauden nimeen? Ai niin, sellaista vapautta ei meillä täällä ole. By the way, sakkorangaistusta saa kuulemma myös Raamatun häpäisemisestä, joten uskontoon vertaaminen ei tyssää vieläkään. Noh, eivät nämä ole ensimmäisiä kertoja, jolloin valtio ja muut tahot kertovat meille, miten meidän tulee käyttäytyä ja jopa keskustella. Tulette varmasti jossain vaiheessa elämäänne törmäämään ihanan humanistiseen moraalinatsiin, jonka mukaan juuri Sinun puhetyylisi on "hyvän maun vastaista". Gotta love it.

Homma menee hauskemmaksi: Jos aikoo hankkia uuden Suomen lipun ja heittää vanhan menemään, niin vanha lippu pitää paloitella osiin ja olisi kuulemma myös hyvä laittaa lipun eri palat eri roskapusseihin, jotta kukaan ei voisi tunnistaa näiden palojen olevan Suomen lipusta, koska sehän olisi häväistys!

Seriously, what the bleep?

Insesti.

Seksuaalinen kanssakäyminen lähisukulaisten kesken on määritetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.

Kuvittele ihminen harrastamassa seksiä lähisukulaisen kanssa. Ällöttääkö? Minua ainakin. En kuitenkaan osaa perustella tunnettani järjellä. En ikinä kykenisi itse toteuttamaan tätä, mutta kuka minä olen sanomaan, mitä ihmiset eivät saisi tehdä, vaikka molemmat osapuolet olisivat suostuvaisia sekä tietoisia tapahtuvasta? En kukaan. On selvää, että tutkimusten mukaan suuri osa insestin harjoittajista on traumaattisia ihmisiä, joilla insesti ilmenee häiriökäyttäytymisenä, mutta meidän on hyväksyttävä, että maailmasta löytyy PALJON veljiä ja siskoja, jotka elävät onnellista elämää keskinäisessä parisuhteessa, ja me kiellämme tämän rakkauden toteuttamisen. Kyllä valtaosa näistä pilluhaukkahumanisteistamme hyväksyy homoliitot, mutta odotetaanpas vain kun päästään puhumaan insestistä, niin suvaitsevaisuuspointsit tippuvat. Hävetkää.

Avoimet suhteet.

Ymmärtääkö kukaan, mitä tämä sana tarkoittaa? Ei, avoin suhde ei tarkoita sitä, että ihminen voi huoletta panna ketä huvittaa, vaikka seurustelisi. Tässä on tiivistettynä kyse siitä, että hyväksytään se luonnollinen tosiasia, että toista ihmistä ei voi omistaa koskaan täysin kokonaan. Jos ihmisestä tuntuu, että nyt kaipaisin jonkun toisen seuraa syvällisesti, niin tunne asiasta säilyy huolimatta siitä, hyväksyykö seurustelukumppani sitä tunnetta. Tämän faktan kieltäminen tuntuu aivan käsittämättömältä seikalta, mikä vaivaa suljettuja suhteita. Avoimet suhteet tuomitaan pääosin patriarkaalisen polygamian vuoksi, jota toteutetaan mm. lähi-idässä. Hmm, sama asia kuin tuomitsisi kaiken musiikin MC Hammerin matskun perusteella, just brilliant!

Asioita pitää sulkea mielestään ja rehellisyyskin usein horjuu. Lisäksi, mikä ihme saa ihmiselle aikaan niin kapeakatseisen pinnan, että hän voi olla syvällisellä ja rakastavalla tasolla vain yhden ihmisen kanssa kerrallaan? Kyllä, joillekin se riittää - yhtä lailla kuin elämä ilman mitään kokemuksia paremmasta. Miljoonat ihmiset todistavat sen uskomattoman ilmiön puolesta, että ei ihan oikeasti tarvitse _elää_ voidakseen kuolla: kävelevät zombeina töihin, sieltä kauppaan ja siitä kotiin. Perinteiset rutiinit toteutetaan ja sitten herätään seuraavaan päivään. Jee-jee. Eipä tällaisessa elämässä edes voi keksiä parempaa, kun ei anna itselleen ymmärrystä ja perspektiiviä siitä, että voisi kokea jotain päräyttävää. Huhhuh.

Jatkan tilitystä. Nyt tuntuu siltä, että lopetan toistaiseksi tähän. Peace.

Sanskritin, sivistyssanojen,
yleissivistyksen ja intertekstuaalisuuden fuusio
projisoi näennäistä kirkkauttani ulkomaailmalle

Minä tuhoudun
rakentuakseni uudelleen
älykkäämpänä kuin kehoni summa

Elän tiloissa, joissa Satori välkehtii
ja hymyilee ymmärtäväisesti
Satakieli on lähimpänä ulosantiani
Tuhatmieli ajatuksenvirtaani

Raison d'être on päivänselvä asia minulle
ilman korealaista tupakkabrändiä
saati amerikkalaista olutta.

Raison d'État taas kuihtuu,
koska teknologinen singulariteetti
ja mitättömän ihmiskunnan ymmärrys kohtaavat
- toisiaan tuhoamatta, kumma kyllä.

Minä en uskalla pelätä enää.

En tiedä teistä,
mutta minä kurkotan eksponentiaalisesti
kohti täydellisyyden huippua,
jonka saavutan iäisyydessä

Näin on hyvä.

Tänään ajattelin jatkaa elämästäni kertomista, tosin vain ystävilleni näkyvänä. Jos sinua kiinnostaa, lisää minut ystävälistallesi, ja teen ehkäpä itse samoin.

Joonatan Laihi:

 

Epäkohtia maailmalta: Sota huumeita vastaan

War on drugs – Sota huumeita vastaan = Yhdysvaltain hallituksen alullepanema kampanja, jonka tarkoitus on vähentää huumeiden kauppaliikennettä yhteistyössä muiden sotaan osallistuneiden valtioiden kanssa. Pääfunktiona on siis hillitä ja rajoittaa ”haitallisten ja epämieluisten” psykoaktiivisten aineiden tarjontaa ja kysyntää. Tämä aloite sisältää joukon lakeja ja toimintaperiaatteita, joiden on tarkoitus lakkauttaa edellämainittujen aineiden valmistus, jako ja käyttö.

 

Esipuhe

 

”War. War never changes.”

- Fallout 2

 

 

Huumeidenvastainen sota. On aina yhtä mielenkiintoista huomata, kuinka toistoa käytetään kaikkialla tehokeinona yhä uudelleen ja uudelleen. Onko joku lukenut vähään aikaan läpi valtavirran sanomalehteä, jossa sanoja ”sota”, ”terrori” tai ”uhka” ei mainita kertaakaan? Minun on pakko saada siitä kopio. Se olisikin melkoinen harvinaisuus.

Ai niin, unohdinko mainita sanan ”Huume”?

Kun mitä tahansa asiaa toistaa satoja kertoja, se jää lopulta ainakin elävästi mieleen. Kertaus on opintojen äiti, mutta entä jos alkuasetelmakin on jo päin mäntyä? Kuinka harhaan me voimme mahdollisesti johtaa muut ja myös itsemme? Melkoisen pitkälle.

Sota sinua vastaan

Totuus on, että tällä hetkellä USA rakastaa sotimista, jopa silloin kun mikään ei oikeastaan osoita olevansa välitön uhka valtiolle. Surullisinta tässä kaikessa on se, että sotaa käydään maan omia kansalaisia vastaan.

Sotaa käydään sekä asuntojen ulkopuolella että myös sisäpuolella, jos valtio kokee tämän tarpeelliseksi. Tämä on poliittinen sekä moraalinen ongelma: USA on vapaa valtio, ja vapaassa valtiossa jokaisella ihmisellä tulisi olla perustuslaillinen oikeus laittaa mitä tahansa kehonsa sisälle tai sieltä ulos, kunhan ei ole uhka muille ihmisille tai valtiolle.

Voidaan perustellusti sanoa, että huumeidenvastainen sota rikkoo vahvasti ihmisen perustuslaillista kotirauhaa, kunniaa ja yksityisyyttä. 

Ääniharavointia ja demonisointia

Huumeidenvastaisen sodan lopputulos kuulostaa kuitenkin valtaosan korviin todella hienolta aikomukselta – ja siihen on syynsä. Tämä erittäin epärealistinen lakialoite toimi 70-luvulla oivallisena ääniharavana poliitikoille; Huumeiden maine oli valmiiksi demonisoitu, täysin turmeltu. Enää poliitikot tarvitsivat lain, jota he voisivat käyttää hyväkseen saadakseen suosion vaaleissa.

Valtaosa ihmisistä vielä nykypäivänäkin uskoo huumeiden olevan jonkinlaista mustaa magiaa, joka ottaa ihmiset haltuunsa. Ihminen pelkää aina tuntematonta, ja tätä valtaan pyrkivät tahot ovat tietoisesti käyttäneet ja tulevat aina käyttämään hyväkseen, kuten tälläkin kerralla: Yhdysvaltain 37. presidentti, republikaanipoliitikko Richard Nixon (1913 –1994) aloitti sodan huumeita vastaan.

Mitä meille ei kerrota on se, että tämä ei ole ensimmäinen yritys kieltää tiettyjä huumausaineita. Muistaako kukaan enää protestanttien alullepanemaa alkoholin kieltolakia?

^{(Uusin yritys 1919 - 1932 Suomessa, 1920 -1933 USA:ssa, pisimmilläänPrinssi Edwardin saarella Kanadassa 1900 - 1948)}

Kieltolaki = Kiertolaki

Kieltolaki eli asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Asetus koski kaikkia denaturoimattomia alkoholipitoisia juomia, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etanolia. Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Yksinoikeus alkoholin valmistukseen, myyntiin ja maahantuontiin kuului valtiolliselle monopolille, Valtion Alkoholiliikkeelle.

Katsotaanpa, mitä asioita tämä kieltolaki toi sekä Yhdysvalloille että Suomelle:

- Kieltolaki ei onnistunut vähentämään alkoholin kulutusta, vaan jopa pahensi sitä. Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansa siirtyi väkevämpiin, laittomiin vaihtoehtoihin. Kieltolaki saikin Suomessa aikaan ennen näkemättömän viinan salakuljetuksen aikakauden, jota osuvasti on kutsuttu myös pirtuajaksi. Kieltolakia on tämän vuoksi kutsuttu usein ivallisesti nimityksellä ”Kiertolaki”. ¹

- Laiton ja valvomaton viinantuotanto aiheutti salakuljetuksen lisäksi lukuisia muita ongelmia. Hämäräperäisissä olosuhteissa huolimattomasti valmistettu viina saattoi sisältää metanolia, joka voi aiheuttaa jo pieninä annoksina sokeuden tai kuoleman. ¹

- Väkeviin siirtyminen lisäsi alkoholismiin sairastumisen yleistymisen lisäksi maksavaivoja ja muita terveysongelmia. ¹

- Poliisia kieltolaki työllisti runsaasti. Korruptio, salakuljetus ja laittomat markkinat aiheuttivat poliisille huomattavan resurssipulan. Väkevän viinan juominen näkyi myös lisääntyneinä väkivaltarikoksina, joiden selvittelyyn tarvittiin poliisin apua. ¹

- Järjestäytynyt rikollisuus hyötyi salakuljetuksesta valtavasti. Yhdysvaltain nykyinen järjestäytyneen rikollisuuden ongelma on saanut alkunsa tai ainakin merkittävästi pahentunut kieltolain takia. ¹

Kieltolakia on usein käytetty esimerkkinä laista, joka toimii hyvältä kuulostavaa tarkoitustaan vastaan. Tällä hetkellä alkoholi ja tupakka on laillistettu, mutta samaa politiikkaa sovelletaan vielä tänäkin päivänä laittomiin huumausaineisiin. Voisiko huumeidenvastainen sota aiheittaa samanlaisia ongelmia kuin alkoholin kieltolaki aikoinaan? Mutta eihän se ole mahdollista, sota huumeita vastaan on vielä tänäkin päivänä voimassa! Kyseenalaistakaa asioita, hyvät lukijat.

Kriittinen analyysi huumeidenvastaisesta sodasta

Yhdysvaltain liittovaltion hallitus käytti yli 19 miljardia dollaria sotaan huumeita vastaan vuonna 2003, eli noin 600 $ / sekunti. Budjetti on noussut yli miljardilla dollarilla vuodesta 2003. ² Valtio ja paikalliset hallitukset käyttivät ainakin 30 miljardia dollaria lisää. ³

 

Tähän väliin on hyvä pysähtyä hieman miettimään noita suuria rahasummia ja kysyä: Mitä Yhdysvallat on saanut näillä rahoilla aikaiseksi?

Huumausainerikoksista pidätettyjen henkilöiden lukumäärän odotetaan vuonna 2008 ylittävän vuoden 2006 pidätysten määrän (1,889,810). Vuonna 2006 poliisi teki enemmän pidätyksiä huumausainerikoksista (13,1% kaikista pidätyksistä) kuin mistään muusta rikoksesta.

Huumausainepidätyksiä tapahtuu tällä hetkellä suhteessa: 1 amerikkalainen/17 sekuntia. ⁴

Poliisi pidätti arviolta 829,625 henkilöä kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta vuonna 2006. Tämä on Yhdysvaltojen korkein vuosittainen pidätysmäärä kannabisrikoksista, mitä on ikinä kirjattu ylös. Kannabissyytteistä arviolta 89 % (738,915 amerikkalaista) johtui pelkästä kannabiksen hallussapidosta.

Kannabispidätyksiä tapahtuu tällä hetkellä suhteessa: 1 amerikkalainen/38 sekuntia. ⁵

Vuodesta 1996 lähtien Yhdysvaltain vankilapopulaatio on kasvanut keskimäärin 43,266 vangilla vuodessa. Noin 25% näistä vangeista tuomitaan huumausainerikoksesta. ⁶

Lähes 4,000 uutta HIV-tartuntaa olisi mahdollista ennaltaehkäistä ennen vuotta 2009, jos liittovaltion kielto rahoittaa neulojenvaihtoa poistettaisiin tänä vuonna. Noin 10 tartuntaa pystyttäisiin ennaltaehkäisemään joka päivä. ⁷

Näitä lukemia tulee tarkastella kriittisesti ja esittää kysymyksiä:

1: ”Onko huumausaineita käyttävä ihminen niin suuri uhka valtiolle ja ihmisille, että hänet tulee ehdottomasti pidättää ja jopa vangita tästä rikoksesta? ”

Mikäli seuraa valtavirran mediaa ja poliitikkojen vaalipuheita, niin ehdottomasti on. Huumausaineita on demonisoitu jo pitkän aikaa. Tässä asiassa media ja poliitikot ovat onnistuneet. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki tarinat huumausaineiden vaarallisuudesta ovat totta. Keltään ei varmastikaan ole jäänyt kuulematta tarina nuoresta miehestä, joka ”LSD:tä otettuaan kuvitteli osaavansa lentää, hyppäsi ikkunasta alas ja kuoli.” Useat eivät kuitenkaan tiedä, että tätä tarinaa ei koskaan ole varmennettu millään tavalla. Kuka tämä nuori mies oli? Missäpäin maailmaa tämä tapahtui? Henkilön nimeä emme koskaan saa tietää, ja syy tähän on selvä: Koko tarina on valehteluun pohjaava propagandakertomus 60-70-luvulta, jolloin huumeidenvastainen sota oli saamassa alkuaan. Samanlaisia tarinoita on useita:

”LSD:tä ottaneet oppilaat  tuijottavat aurinkoon, kunnes sokaistuvat!” ⁸

”LSD:tä ottanut mies on mielisairaalassa ja kuvittelee olevansa lasi appelsiinimehua!” ⁸

”Jos otat LSD:tä enemmän kuin seitsemän kertaa, olet virallisesti määriteltynä hullu!” ⁸

En tässä yritä väittää, etteivät huumeet olisi vaarallisia. Haluan vain sanoa, että näistä kauhutarinoista on totuus kaukana. Huumausaineista tulisi ehdottomasti kertoa realistisesti, koska valehtelulla on kohtalokkaat seuraukset. Kun ihmiset rupeavat ymmärtämään, että huumevalistus on valheellista, he laiminlyövät jopa totuudenmukaisimmat kohdat. On erittäin yleistä ajatella, että mihinkään kohtaan ei voi luottaa yhden kohdan osoittautuessa silkaksi demonisoinniksi. Huumausaineisiin kohdistuva kontrolli tulisi mitoittaa huumausaineiden haitallisuuden mukaisesti. Näin ei todellakaan nykypäivänä tapahdu. Tuntuu siltä, että oikein kerjäisimme lisää kuolonuhreja tällä nykypolitiikalla.

Lisäksi, vankiloiden täyttäminen pääosin täysin vaarattomilla ihmisillä on absurdiuden lisäksi vielä melkoisen kallista. Nämä varat voitaisiin mieluummin ohjata terveydenhuoltoon, koulutukseen ja riskit minimoivaan päihdepolitiikkaan.

2: ”Asetammeko valtiollisen lakialoitteen (vailla tieteellistä saati tilastollista pohjaa) perustuslain, terveyden ja ihmishenkien yläpuolelle? ”

Ilmeisesti valtaosa ihmisistä asettaa, ja samalla tiedostamatta rajoittaa omia perusoikeuksiaan. Asuntoihin on murtauduttu perustuslain kotirauhaa rikkoen, jopa suurten, aseistettujen SWAT-iskuryhmien kanssa. Viattomia ihmisiä on kuollut näiden ratsioiden yhteydessä. Useissa tapauksissa huumeita ei löydy ollenkaan. Näyttää siltä, että valtio tarkoituksenmukaisesti tekee huumeidenkäyttäjien elämästä helvettiä kieltämällä puhtaan välineistön jakelun ja murtautumalla koteihin. ⁹

Tämä ei valitettavasti ole ainoa perustuslakia rikkova kohta huumeidenvastaisessa sodassa. Sotaan huumeita vastaan sisältyy yllättäen myös suuri rasistinen lataus.

Voima-lehden artikkelia aiheesta, haastattelussa LEAP-järjestön (Law Enforcement Against Prohibition) toiminnanjohtaja Jack Cole:

”Richard Nixon aloitti vuonna 1970 sodan huumeita vastaan. Vaalikampanjassaan hän huomasi, että pelko on hyvä keino saada ääniä. Hän puhui paljon rikosten ja huumeiden vaarallisuudesta.”

”Nixonin motiivit olivat kuitenkin rasistiset. Hänen kansliapäällikkönsä H. R. Holdeman kirjoitti muistelmissaan, kuinka Nixon oli eräässä palaverissa sanonut, että mustat ovat Amerikan todellinen ongelma ja heidät pitää hoidella niin, ettei sitä huomaa kukaan.”

”Valitettavasti se on onnistunut erittäin hyvin. Olemme tuhonneet huumepolitiikallamme mustien yhteisöt”, huokaa Cole.

”Yhdysvalloissa on 100 000 asukasta kohden 717 valkoista ja 4 914 mustaa vankia. Etelä-Afrikassa oli apartheidin aikaan vuonna 1993 vangittuna 830 mustaa vastaavassa suhteessa. Jos tämä ei ole rasismia niin mikä sitten on?”

Taloustutkimusyrityksen National Household Surveyn mukaan 72 prosenttia huumeiden käyttäjistä ja kauppiaista on valkoisia, mustia 13 prosenttia. Valtaosa huumausaineiden vuoksi vangituista on kuitenkin mustia. Ennen vuotta 1970, jolloin Nixon aloitti huumesotansa, pidätyksiä oli vain muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa. Vuonna 2005 pidätettiin yli 1,9 miljoonaa ihmistä. Pidätyksistä 88 prosenttia johtui marihuanan hallussapidosta. ¹⁰

Jo tämä yksinään antaa selkeän kuvan huumeidenvastaisen sodan rasismista ja perustuslain vastaisesta epätasa-arvoisesta kohtelusta. Vastaavia tutkimuksia on lukuisia. Näitä tutkimuksia on luettavissa kirjoitukseni lopussa, luettavaa aiheesta-listan myötä.

Lopulta pääsemmekin tärkeimpään kysymykseen:

3. ”Onko sota huumeita vastaan vähentänyt

- huumausainekuolemia,...”

Ei. LEAP-järjestön mukaan...

Huumausainekuolemia oli vuonna 1979: 100 000 ihmistä/28 huumausainekuolemaa.

Huumaisainekuolemia oli vuonna 2000: 100 000 ihmistä/141 huumausainekuolemaa.

Määrän odotetaan nousevan.

”...ja huumeiden käyttöä?”

Ei. LEAP-järjestön mukaan...

Huumausaineiden käyttäjiä :

1965: 4 miljoonaa
2001: 110 miljoonaa

Huumeriippuvaisia USA:ssa:

1914: 1,3 % väestöstä
1970: 1,3 % väestöstä
2005: 1,3 % väestöstä

Varmasti joku alkaa pohtimaan nyt, että ”ainakin huumeidenvastainen sota pitää prosenttiluvun samassa”. Missä on tieteellinen ja tilastollinen näyttö asiasta? Kaikki mahdollinen todistusaineisto alkoholin kieltolaista lähtien todistaa, että päihteiden kriminalisointi lisää sekä käyttöä että vaaroja. Alla vielä lisää todistusaineistoa.

Huumeiden käyttö on noussut kaikissa huumeissa kieltolain jälkeen. Marihuanan käyttö on yleisesti ottaen jatkuvasti noussut. Samoin mm. kokaiinin käyttö on viisinkertaistunut välillä 1972-1988. Nykypäivänä heroiinin kerta-annoksen hinta on monin verroin halvempi kuin 70-luvulla, mikä tekee ostamisen helpommaksi. Tämän lisäksi aineen pitoisuus on reilusti vahvempaa:

1979: 3,90 dollaria, pitoisuus 3,6 %
1999: 0,80 dollaria, pitoisuus 38,2 %

Huumeiden käytön vähentäjänä sota huumeita vastaan on aikamme suurimpia epäonnistumisia.

Otetaan vielä yksi tilastollinen vertailu (2001) sellaisten valtioiden välillä, joissa päihdepolitiikka on täysin erilainen: Hollanti (Käytöstä ei rangaista, kannabis osittain laillista) vastaan USA.  Maiden asukaslukujen erolla saattaa olla merkitystä, mutta yksin sen varassa ei kukaan voisi selittää näin tyrmistyttäviä eroja:

Marijuanan käyttö (yli 12-vuotiaat):
36.9% - USA
17.0% - Hollanti

Käyttänyt marijuanaa viime kuukauden sisällä (yli 12-vuotiaat):
5,4% - USA
3,0%- Hollanti

Heroiinin käyttö (yli 12-vuotiaat):
1,4% - USA
0,4% - Hollanti

Ylläolevasta vertailusta huomaamme, että tiukemman päihdepolitiikan omaava maa saa korkeampia prosenttiarvoja. Myös muut vertailutulokset osoittavat, että USA:n tiukka päihdepolitiikka antaa vain negatiivisia tuloksia. Kevyemmän päihdepolitiikan omaava maa taas antaa huomattavasti enemmän positiivisia tuloksia. ¹¹

DPA:n (Drug Policy Alliance) raportin (2006) mukaan Yhdysvaltojen "huumevapaat alueet" eivät pidä nuoria erossa huumeista, vaan sen sijaan luovat vahvaa rodullista erottelua.

Sota huumeita vastaan on estänyt kannabiksen laitonta maahantuontia USA:han. Tämän johdosta salakuljettajat ovat siirtyneet kuljettamaan esim. heroiinia (pienikokoisempaa - helpompi salakuljettaa) kannabiksen sijasta. Lisäksi USA:n sisäiset kannabiksen kasvattajat ovat lisänneet tuotantoaan paikatakseen kysyntää.

Tiivistelmä

Suurin ongelma huumeidenvastaisessa sodassa lienee se, että ihmiset ajattelevat, että päihteiden kriminalisoinnin myötä koko huumeongelma on ratkaistu, tai että sen haitat olisi ainakin minimoitu. Todistusaineisto kuitenkin osoittaa, että rahaa sotaan huumeita vastaan käytetään nykypäivänä yli 70 000 000 000 $ / vuosi, eikä positiivista näyttöä löydy sille, että rahoille saataisiin vastinetta.

Jos tavoitteena on huumausaineiden aiheuttamien riskien minimoiminen, sota huumeita vastaan ei toimi. Tämä ”sota” on tarkoitettu ylläpidettäväksi, koska tietyt järjestöt hyötyvät taloudellisesti siitä, että ihmiset ovat surullisen epätietoisia aiheesta. Asiasta kaivataan ehdottomasti lisää keskustelua niin aikuisten kuin nuortenkin keskuudessa. Nykyisin julkinen keskustelu päihdepolitiikasta tapahtuukin todella monien Internet-sivustojen keskustelupalstoilla. Oppilaitokset eivät taas uskalla herättää kritiikkiä asiasta, koska päihdepolitiikan kritisoiminen leimataan usein välittömästi huumemyönteisyydeksi. Tästä huumeille muodostuneesta sosiaalisesta polttomerkistä tulee päästä eroon mahdollisimman pian. Kritiikkiä ei vapaassa valtiossa tule missään nimessä tyrmätä, jos se herättää perusteltuja ja faktoihin perustuvia kysymyksiä kritiikin kohteesta.

Erittäin kriittistä tietoa huumeidenvastaisesta sodasta tarjoaa Drug War Facts-sivusto, jolla suosittelenkin aivan jokaista aiheesta kiinnostunutta henkilöä käymään.

LEAP-järjestö kertoo Voima-lehdessä olevassa artikkelissa hyvän vaihtoehtoratkaisun huumeidenvastaiselle sodalle:

”Mitä tapahtuisi, jos laillistaisimme huumeet tänään? Yhdysvalloissa käytetään joka vuosi 69 miljardia dollaria huumeiden vastaiseen sotaan. Pidätämme vuosittain 1,9 miljoonaa kansalaista, yritämme vaikeuttaa ja tuhotakin heidän elämäänsä kaikin tavoin.

Mitä jos vankeustuomioiden sijaan ohjaisimme tämän rahan koulutukseen, terveydenhoitoon, kunnollisiin asuntoihin ja työpaikkojen luomiseen?”

Meidän tulee herätä ja kysyä itseltämme, haluammeko seurata Yhdysvaltain ja usean valtion vaaralliseksi todettua esimerkkiä, vai pitäisikö meidän sittenkin hylätä pinttyneet mallimme huumeista ja alkaa tarkastella asiaa totuudenmukaisesti? Eikö meidän tulisi mitoittaa huumausaineiden kontrolli realistisesti niiden vaarallisuuden mukaan? Olisiko mahdollista, että huumausaineet ovat vaarallisimmillaan laittomina?

Kyllä on. Peace.

 

Lähteet:

1. Cato-institute: Alcohol prohibition was a failure

2. Office of National Drug Control Policy

3. National Center on Addiction and Substance Abuse at Columbia University: "Shoveling Up: The Impact of Substance Abuse on State Budgets,"

4. Uniform Crime Reports, Federal Bureau of Investigation

5. Uniform Crime Reports, Federal Bureau of Investigation

6. U.S. Dept. of Justice, Bureau of Justice Statistics

7. Center for AIDS Prevention Studies, University of California, San Francisco 

8. Several students tripping on LSD stared at the sun until blinded and other LSD-myths: False

9. Drug war victims

10. Voima (6/2007), LEAP-järjestö

11. The Netherlands and the United States: A Comparison

Luettavaa aiheesta:

1. The war on drugs is lost

2. What's wrong with the drug war?

3. National Bureau of Economic Research: The economic theory of illegal goods - the case of drugs

4. Drug War Facts

5. War On Drugs Clock

On mielenkiintoista huomata, että aluksi journalini ihan oikeasti kertoi omasta elämästäni. On minua useaankin otteeseen painostettu kirjoittamaan tänne päivittäin, mutta en vain saa aikaiseksi ottaa itseäni niskasta kiinni. Eikä muuten johdu siitä, etten osaisi kirjoittaa pitkiä tilityksiä (katsokaa aikaisemmat merkinnät).

Jostain syystä journalini on muuttunut (hienojen) sitaattien pesäksi ja maailman epäkohtia kritisoivaksi tukikohdaksi. Evoluutio jyllää. Noh, tälläkin hetkellä kirjoitan juttua huumeidenvastaisesta sodasta. Saatanpa julkaista sen vielä tämän päivän puolella.

On hyvä (tai en minä tiedä) huomata, että olen kirjoittanut huumeidenvastaista sotaa kritisoivan merkinnän aiemminkin, mutta teksti poistui itsestään vain kuvien jäädessä täsmällisille paikoilleen, kiitos tämän spektaakkelimaisen sivun. Noh, turha tuosta menetyksestä on hirveästi valittaa. Ainahan voi tehdä aiemmasta merkinnästään entistä ehomman.

Tulen pitämään tämän journalin täysin julkisena satunnaisia ystävämerkintöjä lukuunottamatta. Jos haluat päästä lukemaan niitä, pyydä minut kaveriksesi, itse kun olen siinä hommassa valitettavan laiska.

Eipä tässä muuta, morjentes!

"I don't have to tell you things are bad.
Everybody knows things are bad. It's a depression.

Everybody's out of work or scared of losing their job.
The dollar buys a nickel's work,
banks are going bust, shopkeepers keep a gun under the counter.

Punks are running wild in the street
and there's nobody anywhere who seems to know what to do,
and there's no end to it.

We know the air is unfit to breathe
and our food is unfit to eat,
and we sit watching our TV's
while some local newscaster tells us that today we had fifteen homicides
and sixty-three violent crimes, as if that's the way it's supposed to be.

We know things are bad - worse than bad.
They're crazy.

It's like everything everywhere is going crazy, so we don't go out anymore.
We sit in the house, and slowly the world we are living in is getting smaller,
and all we say is,

'Please, at least leave us alone in our living rooms.
Let me have my toaster and my TV and my steel-belted radials and I won't say anything.
Just leave us alone.'

Well, I'm not gonna leave you alone. I want you to get mad!

I don't want you to protest. I don't want you to riot - I don't want you to write to your congressman because I wouldn't know what to tell you to write.

I don't know what to do about the depression and the inflation and the Russians and the crime in the street. All I know is that first you've got to get mad!

You've got to say, 'I'm a HUMAN BEING, Goddamnit! My life has VALUE!"
- Howard Beale, Network (1976)

"The world is like a ride at an amusement park.

And when you choose to go on it, you think it's real because that's how powerful our minds are.
And the ride goes up and down and round and round.
It has thrills and chills and it's very brightly coloured and it's very loud and it's fun, for a while.
Some people have been on the ride for a long time, and they begin to question:

Is this real, or is this just a ride?

And other people have remembered, and they come back to us. They say,
"Hey, don't worry, don't be afraid ever, because – this is just a ride."

And we...
kill those people.

"Shut him up.
'We have a lot invested in this ride.
Shut him up.
Look at my furrows of worry.
Look at my big bank account and my family.
This just has to be real."

It's just a ride.

But we always kill those good guys who try and tell us that, you ever notice that? And let the demons run amok.
Jesus, murdered;
Martin Luther King, murdered;
Malcolm X, murdered;
Gandhi, murdered;
John Lennon, murdered;

Reagan … wounded.

But it doesn't matter, because – it's just a ride.
And we can change it any time we want.
It's only a choice.
No effort, no work, no job, no savings and money.
A choice, right now,
between fear and love.

The eyes of fear want you to put bigger locks on your doors, buy guns, close yourself off.
The eyes of love instead see all of us as one.

Here's what we can do to change the world, right now, to a better ride.

Take all that money we spend on weapons and defenses each year and instead spend it feeding and clothing and educating the poor of the world, which it would pay for many times over, not one human being excluded, and we could explore space, together, both inner and outer, forever, in peace."


- Bill Hicks

I've reached your nadir

and nothing was counterfeit.

You’ve reached my zenith

and everything was true.

Minulla on hymyilevä lämpö, jota en halua salata
Minulla on lämmin salaisuus, jolle en rohkene hymyillä
Minulla on salaileva hymy, jota en osaa lämmittää

Kykenen siis kaikkeen
enkä edes uskaltaisi pelätä rakastaa Sinua.

Suotta pelkäsit yhteisiä hetkiämme
Mitä näitkään meissä?

Miksi Sinä tärisit
ruosteisissa polaariöissämme?

2007

I
underwent the upper fells
overcame the drawbacks

found friendship, fought for trust
yet forbade love - a modest gust.

Minulla on ollut kiire!
Jokainen vakava suhteeni on
tapahtunut tämän vuoden sisällä.
Kipinöinyt, kytenyt ja kuollut,
levännyt tuhkana, lakaistu nurkkapöydän alle,
taistellut tuulten voimaa vastaan,
muotoutunut tanssahtelevista jalanjäljistä,
kilpakosinut kylmiä sementti-ja metallilattioita
ja levottovana feeniksinä palannut luokseni.

Aivan liian lyhyen hetken olin heikko ja hyväksikäytettävä
Liian pitkään taas kaikkea kannatteleva sankari, joka
antaa rakkaidensa tasapainotella vähäisellä sydämellään.

Vain yksi kerta saa jokaisen meistä huomaamaan
että ongelmamme eivät taivu kuin hehkuva metalli
koska niiden korttitaloon ei lämpö tulvehdi.

2007,
rakkaudella odottelen uutta versiotasi
Jatkossa pidän varani.

Sinä melkein tapoit minut.>

  Tänään ja eilen on tullut kuultua kaikenlaista mahdollista 7.11.2007 tapahtuneesta Jokelan koulun verilöylystä, joka on Suomen historian raa'in kouluammuskelutapaus. Ei tarvitse omata kovin suurta historian tuntemusta saadakseen selville, että vaikka tapaus on Suomessa ainoa laatuaan, niin se on suoraa plagiointia Columbinen koulumurhista (20.2.1999). Suomeen on rantautunut räjähdysherkkää ajatusmaailmaa, ja olemme lipumassa noudattamaan Yhdysvaltojen varoittavaa esimerkkiä.

  Syytöksiä on lentänyt joka suuntaan. On osoitettu sormella suoriltaan vasemmistoa, oikeistoa, ateismia ja darwinismia. Valtavassa ristitulessa olen yrittänyt väistellä näitä idioottien miinoittamia polkuja, mutta parin päälle olen kuitenkin astunut, mutta onnistunut purkamaan.

  Vasemmiston ajaman yksityisyyssuojan ovat useat asettaneet vastuuseen, vaikka yksityisyyden suojaamisella ei ole minkäänlaista korrelaatiota murhatapauksiin, pikemminkin päinvastoin. Valtion rajoittaessa, tarkkaillessa yksityisyyttä ja lisätessä jatkuvasti vainoharhaista kontrollia en yhtään ihmettele, miksi jollain voisi joku päivä napsahtaa. Tähän päälle kun vielä yhdistää nuorison kokemat valtavat sosiaalipaineet, mahdollisesti surkean ja väkivaltaisen lapsuuden, hömppäviihteen, television suoltaman mainospaskan ja masennuslääkkeet, niin alkaa hahmottaa pientä kokonaiskuvaa tapahtuneesta.

  Oikeistoa ei tule asiasta myöskään syyttää. Syyt ovat irrelevantteja "mieshän vihasi EU:ta!"-perusteluja. Vaikka Auvinen on selvästikin ilmaissut poliittisia kantojansa, niin mikään selkeä poliittinen osapuoli ei ole suorassa vastuussa tapauksesta.

  Ateismi on myös saanut osansa. Auvinen kertoi olevansa "oman itsensä Jumala", ja hetikös jotkut kristityt ovat tekemässä asiasta numeroa. Pasi Turunen kirjoitti välittömästi aiheesta: "Ateismi, darwinismi ja Tuusulan kouluammuskelu!" Ateismin nimissä ei kuitenkaan kukaan kuollut ampumavälikohtauksessa. Ja vaikka olisikin, niin silloin Auvinen olisi käyttänyt aatetta vain keppihevosenaan. On surullista, kuinka ihmisten todellisuudentaju alkaa rakoilla tällaisilla hetkillä. Oikean syyn etsiminen korvataan leimaamalla kaikki "sairaan maailmankatsomuksen" nimiin. Toivottavasti kukaan ei ikimaailmassa ota tällaista tekstiä tosissaan.
  Ja seuraavaksi teen selväksi, miksi darwinismi ei ollut syypää tapaukseen:
  - Kyseessä oli sosiaalidarwinismi, ei darwinismi. Piste. Älkää IKINÄ sekoittako näitä keskenään, kuten Turunen blogissaan teki, ja osoitti naurettavuutensa.


  Lähes kaikki kääntävät päänsä juuri väärään suuntaan. Epäolennaisesta sormella osoittamisesta tulisi päästä eroon ja pian. Eikö ketään kiinnosta enää Auvisen motiivit? Lukevatko kaikki hänen päiväkirjaansa rivien välistä? Muistammeko tapausta vain Messenger-ruusuilla, kynttilöillä ja hiljaisilla hetkillä, ja sen jälkeen piilotamme asian iäksi? Lisäämmekö turvallisuutta metallinpaljastimilla, lukoilla ja "selkään saat joka asiasta, niin asetouhut jäävät ainakin sinulta!"- kasvatuksella? Voisimmeko jo heittää sen turhan syyllistämisen romukoppaan?

  Olisiko meidän ihan oikeasti aika ottaa selville, mikä tässä valtiossa alkaa olla vialla?

  Turvallisuus ei ole synonyymi totalitarismille. Turvallisuus syntyy ilman turhaa ja irrelevanttia, naurettavuuksiin asti menevää toimien rajoittamista. Se syntyy rakkaudella, huolenpidolla ja suvaitsevalla ilmapiirillä, jota ei Auvinen ilmeisesti saanut tai havainnut. Joka tapauksessa voin sanoa, että ymmärrän täydellisesti, miksi Auvinen teki, mitä teki. En kuitenkaan ikinä tule hyväksymään sitä.

  Osanottoni ja suruni.
  Peace.

Esipuhe

Äitini tuppasi sanomaan, että "huume kuin huume", ja olin aina pohjannut tähän sanontaan. Tuomitsin kaikki huumeet kammottavina aineina, jotka joku psykopaatti vain keksi saadakseen muut samaan elämäntilanteeseen, jossa itse oli. Eräänä päivänä koitti se kohtalokas hetki: minut lytättiin kumoon väittelyssä kerta kaikkiaan massiivisilla vasta-argumenteilla; minulta vedettiin matto alta. Tunsin itseni todella, todella petetyksi. Valistus, jota oli tahkottu yläasteen alusta lähtien meihin nuorukaisiin, alkoi tuntua halveksuttavalta ja vihattavalta asialta. Tunsin syvää vihaa valtiota kohtaan. Kuinka meitä saatettiinkin kusettaa niin pahasti?

Toivuin kuitenkin nopeasti, koska minun on sanottu omaavan tervettä itsekritiikkiä. Siitä päivästä lähtien olen halunnut  puhua järkeä niille ihmisille, jotka haluavat kuunnella. Jos luet merkintäni loppuun, kunnioitan sinua suuresti, olitpa sitten merkintääni puolesta tai vastaan.

Esipuheessa varoitan jo teitä herkkäuskoisimpia vaihtamaan profiilia, koska tämä saattaa kumota kuvaanne Suomen huumausainepolitiikasta ja erityisesti kannabiksesta. Jos nielette sellaisenaan suomalaisen huumevalistuksen jokaisen osa-alueen ja ette hyväksy asian kriittistä tarkastelua, tämä teksti ei ole teille. Täällä ei ole teille mitään muuta kuin "Huumemyönteistä hirvitystä."


Kannabis

Aluksi selvennyksiä:
Punainen teksti = Väite, jonka alapuolella lukee vastaväite.
Keltainen teksti = Tarkentaa asioita, jotka liittyvät aiheeseen (esim. termien määritelmät).
Alleviivattu teksti = Painottamaan kyseisen kohdan tärkeyttä.
Vihreä teksti = Maustetta päätekstille.

Aluksi Wikipediasta lainattua tekstiä kannabiksen kriminalisoinnista Suomessa (Heti alkuun pitää sanoa, että käytän kyseiseltä sivustolta vain lähdeviitteellistä tekstiä, eli Wikipediaan skeptisesti suhtautuvat voivat ottaa rennosti):

"- Hallituksen esityksessä (kannabiksen) käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi.

- Eduskunnassa lakivaliokunta suositteli käytön kriminalisointia.

- Talousvaliokunta asettui hallituksen linjalle. Suuressa valiokunnassa arpa ratkaisi kiistan kriminalisoinnin eduksi,

joka hyväksyttiin myös lopullisessa äänestyksessä äänin 92 puolesta – 80 vastaan."

Suomen lakivaliokunta vahvistaa, että (92 - 80 =) 12 ihmistä ratkaisi kannabiksen laillisuuskiistan Suomessa.  Kriminalisoinnin syyt eivät olleet missään vaiheessa terveydellisiä, vaan valtiollisia. Toisin sanoen, kannabista ei kielletty Suomessa siksi, että se olisi terveydellisesti vaarallinen yhteiskuntarakenteellemme. Tekstissäni yritän pohtia, mikä olisi kriminalisoinnin pääfunktio.

WHO:n (World Health Organisation, terveystieteellisesti-ja tiedollisesti koulutettu järjestö)  raportti kannabiksesta  mahdollisesti sensuroitiin Suomessa liian huumemyönteisenä. Sensurointi tapahtui ei-tieteellisen,  valtiollisen tahon toimesta. Apuna käytettiin propagandan (Kansankiihotus) eri keinoja.

Tässä suomalaisen huumausainepolitiikan epäkohtia kannabiksesta.

1: Demonisointi

Demonisoinnilla tarkoitetaan keinoa kiihottaa kansaa leimaamalla x pirulliseksi asiaksi, josta aiheutuu silkkaa harmia. Tätä tapaa on käytetty keskiajalla tieteellisten teosten polttamisen syynä. Keskiajan kirkkolaitos tuomitsi useat  teokset harhaoppisiksi paholaisen töiksi. Juuri tämän vuoksi keskiajalla ja sen jälkeenkin tapahtui tieteen taantumista.

Esimerkiksi "Origin of Species"- teoksen kirjoittaja, evoluutioteorian isä, Charles Robert Darwin, joutui piilottelemaan teostaan jonkin aikaa ennen sen julkaisemista, koska pelkäsi kirkon tuomitsevan teoksen luomiskertomuksen vastaisena ja täten vainoamaan teosta. "Origin of Species" on yhä nykyisenkin tiedeyhteisön tärkeimpien teosten joukossa ja evoluutioteoria on tiedeyhteisössä yleisesti hyväksytty paradigma.

Yleisesti ottaen, demonisoinnin käyttäminen propagandan keinona lisää suppeakatseisuutta sekä epätietoisuutta x:stä, koska asioiden suora tuomitseminen kieltää välittömästi mahdollisten vastapuolen väitteiden tieteellisen pohjan. 

Kannabista yritetään jatkuvasti demonisoida. Tässä yleisimpiä väitteitä:

- Väite 1A: Ihminen ei saa käyttää kannabista, koska se on aine, joka ei kuulu ihmisen elimistöön olennaisesti.

a) Kannabis aiheuttaa mielihyvän ja rentoutumisen tunnetta. Ihminen hakee koko elämänsä ajan
näitä olotiloja. Kannabis on luonnonmukainen aine ja sen hermostolliset vaikutukset ovat lieviä, kun vertauskohteena on vaikkapa alkoholi. Tämä on enemmänkin moraalinen kysymys.

b) Tämän väitteen perusteella tulisi siis kaupasta poistaa mm. suklaa ja kahvi. Mikseivät väitteen esittäjät useimmiten kuitenkaan halua tätä? Nämä aineet eivät myöskään kuulu olennaisesti ihmisen elimistöön ja aiheuttavat mielihyvää sekä riippuvuutta. Lisäksi kahvista löytyy todistetusti useita terveyshaittoja.

- Väite 1B: Amsterdamissa (Alankomaiden pääkaupunki) huumeturismi on lisääntynyt kannabiksen laillistamisen vuoksi.

a) Wikipedia:

"Alankomaissa laki ei suoraan salli kannabistuotteiden myyntiä, mutta käytännössä se on mahdollista coffee shopeissa (lakia ei sovelleta niissä, hollanniksi wordt gedoogd), kun seuraavat ehdot täyttyvät:

    * ei alaikäisille
    * ei kovia huumeita
    * ei mainontaa
    * ei aseita"

b) Tämä väite oikeastaan puolustaa kannabiksen dekriminalisointia. Mikäli kannabis olisi useissa maissa laillista,
huumeturismia ei olisi. Lisäksi turismi, oli se minkälaista tahansa, tekee hyvää Alankomaiden taloudelle.

c) Alankomaissa ei ole tapahtunut yhtäkään erityisen haitallista tapausta (esim. yhteiskuntarakenteen muutos
huonompaan suuntaan, järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, aikuisten ja nuorten passivoituminen), jolla olisi
yhteyttä kannabiksen osittaiseen laillisuuteen.

d) Väitteet siitä, että kannabiksen osittaista laillistamista kaduttaisiin Alankomaissa yleisellä tasolla,
ovat vailla tilastollista sekä tieteellistä pohjaa.

- Väite 1C: Kuuluisan porttiteorian mukaan kannabiksen käyttäjä siirtyy vahvempiin huumeisiin kauppiaiden jakeluverkoston kautta.

a) Porttiteoriaan vetoavat kannabiksen tuomitsijat ovat ristiriidassa itsensä kanssa. Porttiteorialla voidaan nimittäin
puolustaa kannabiksen laillistamista enemmän kuin rikollistamista:

Huumekauppiaat myyvät mitä tahansa ainetta, kunhan sen myynti tuottaa voittoa.
-> Huumekauppiaiden menettäessä bisneksensä valtiolle jakeluverkostoa vahvempiin huumeisiin ei enää olisi. Valtio ei nimittäin rupea kaupittelemaan vahvempia huumeita.

b) Lähes 100%:n varmuudella huumekauppiaat ovat kannabiksen  rikollistamisen kannalla omien liiketoimiensa eduksi.

c) Tutkitusti tupakan käyttö nuorella iällä voi johtaa voimakkaaseen alkoholinkäyttöön vanhempana. Tupakkaa ei kukaan ole kuitenkaan viitsinyt asiasta erityisemmin syyttää.

d) Kannabiksen tuomitseminen porttiteorialla on kausaalisuuden ja korrelaation sekoittamista keskenään.

Alla yleinen päättelyvirhe, joka noudattaan tismalleen samaa vajaavaista logiikkaa kuin porttiteoriakin vedotessaan tilastoihin.

Yliopistosta löytyy keskimäärin enemmän homoseksuaaleja kuin koko Suomen kattavasta otoksesta.
Tämä on tilastollinen fakta, mutta se ei tarkoita yliopistojen tekevän ihmisistä homoseksuaaleja.

--

Mitä voimme tehdä estääksemme demonisoinnin?

- Painostaa valtiota kertomaan huumeista tieteellisin todistein valehtelematta, omaa etuaan ajamatta tai totuutta
vääristämättä. Hätäisiä empiirisiä johtopäätöksiä (yksittäistapauksia) tulisi tarkastella erittäin kriittisesti.

--

2: Medikalisointi

Medikalisoinnilla tarkoitetaan keinoa leimata x lääketieteellisesti.

Tätä tapaa on käytetty aikoinaan homoseksuaalisuuden tuomitsemiseen. Nykyään homoseksuaalisuus on poistettu sairausluokituksesta. Poistosyy: Homoseksuaalisuus ei ole sairaus.

Medikalisointi on yksi toimivimmista keinoista lisätä kansan epätietoa vääristetyllä tai tekaistulla tiedolla juuri
siksi, että satunnaisen kuulijan korvaan tämä "tieto" saattaa kuulostaa täysin uskottavalta. Medikalisointi siis
yleisesti ottaen lisää epätietoisuutta, suppeakatseisuutta ja medikalisoitujen osapuolten syrjintää.

- Väite 2A: Kannabis lisää kuolleisuutta.

a) Tälle väitteelle ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Silti se tulee esiin
huumevalistuksessa. Suomen valtion järjestämä valistusperiaate valehteleekin sinisilmäisille
nuorille, vaikka sen pitäisi pohjata väitteensä tieteeseen.

b) Tieteelliset ja tilastolliset tutkimukset todistavat, että
yksikään ihminen historiassa ei tiettävästi ole koskaan kuollut kannabikseen.

On sanottu, että ainoa tapa kuolla kannabikseen on jäädä 30 kiloa kannabista sisältävän paketin alle,
jos paketti pudotetaan n. kolmannesta kerroksesta. Tässäkin tapauksessa
kannabis olisi epäsuorassa yhteydessä kuolemaan.

- Väite 2B: Kannabis voi myrkyttää ihmisen vakavasti ja sitä kauttaa tappaa.

a) Kannabiksen sisältämää tetrohydrokannabinolia (THC) tarvittaan huomattavasti suurempi määrä kuolettavaan annokseen (eläinkokeellisesti testattu) kuin muilla yleisesti käytetyillä päihteillä (Alkoholi, tupakka).

b) Ihmisillä ei ole havaittu THC:n yliannostuksesta johtuvaa kuolemaa. Kannabis on liian myrkytöntä tappaakseen.

- Väite 2C: Kannabis aiheuttaa useita sairauksia ja terveyshaittoja.

a) Tämä väite on samalla tavalla vailla varmaa tieteellistä pohjaa kuin kaksi ensimmäistäkin väitettä.

b) Kannabiksen polttaminen aiheuttanee suun alueella ja hengityselimistössä samoja haittoja kuin tupakka, mutta
lievempinä. Tutkijat ovat kuitenkin epäileväisiä siitä, voiko haittoja verrata edes tupakan
vastaaviin, koska tupakka on huomattavasti myrkyllisempää kuin kannabis. Kannabiksen nauttiminen raskaana on tutkinnan alla, mutta nykyisten tutkimusten mukaan sikiön kasvu voi hidastua.

c) Kannabiksen vaikutusta ihmisen elimistöön tutkitaan vielä, koska tutkimuksissa ei ole
havaittu haittavaikutuksia ihmisen immuunijärjestelmässä. Kannabis ei ole myöskään lisännyt hiv-positiivilla miehillä riskiä sairastua aids:iin.

- Väite 2D: Kannabis aiheuttaa kognitiivisia komplikaatioita.

a) Kannabis heikentää ihmisen kognitiivisista toiminnoista tarkkaavaisuutta ja suoriutumiskykyä monitoimisuutta
vaativissa tehtävissä. Näihin tehtäviin kuuluu esimerkiksi autolla ajaminen.

Ei ole huumausaineiden laillisuudesta kiinni, olemmeko turvassa vastuuttomien ihmisten teoilta. Esimerkiksi alkoholi on laillinen päihde, mutta rattijuoppous on rikos. Yhtä lailla kannabiksen käyttö esimerkiksi autoilun yhteydessä on vaaratekijä ja siten myös rikos, vaikka kannabis laillistettaisiinkin. Huumevalistuksen tulisi opettaa yhteiskunnallista vastuuta huumausaineiden käytöstä.
 
b) Jos kannabista nauttii liikaa, voi mahdollisesti seurata harhaluuloja. Tämä ongelma ilmenee
tosin suurimmaksi osaksi vain ensikertalaisilla, jotka eivät osaa kontrolloida käyttöään. Siksi kannabiksen vaaroista tulisikin valistaa ihmisiä kertomalla oikeaoppisesta käytöstä.

c) Kannabiksella ei tutkitusti esiinny käytönjälkeisiä kognitiivisia oireita, toisin kuin alkoholilla.

d) Alkoholiakaan ei ole tuomittu laittomaksi kognitiivisten ongelmien vuoksi, vaikka sen vaikutus kognitiivisiin
toimintoihin on tutkitusti paljon voimakkaampaa kuin kannabiksen. Alkoholista voi seurata täydellinen muistinmenetys, kannabiksesta taas ei.

e) Alkoholin pidempiaikainen käyttö aiheuttaa vakavia kognitiivisia häiriöitä ja sairauksia.
Kannabiksen pidempiaikainen käyttö ei tuoreen tutkimuksen (Lyketsos & al. 1998) mukaan aiheuta suuria kognitiivisia häiriöitä.

- Väite 2E: Kannabis sisältää kymmeniä masennusta aiheuttavia aineita.

a) Väitteet kannabiksen lääketieteellisestä vaikutuksesta masennuksen poistajana tai sen aiheuttajana
ovat tieteellisesti kyseenalaisia ja tapauskohtaisia (kuten kaikki saatavilla olevat apteekin reseptit).
Toisille kannabis sopii, toisille taas ei. Kuitenkin nykytiedon valossa on järkevämpää olettaa että kannabiksen
käytöllä ei ole suoraa yhteyttä masennukseen.

b) Tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabista käyttävillä alle 18-vuotiailla on aikuisiässä suurempi riski sairastua masennukseen. Mikäli kannabis laillistettaisiin, ikäraja pitäisi määritellä kaikki terveysongelmat huomioonottaen, aivan niin kuin alkoholinkin ikäraja on määritelty.

- Väite 2F: Kannabis aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.

a) Nykytiedon mukaan kaikki huumausaineet aiheuttavat riippuvuutta.  Eräässä tutkimuksessa (Anthony & al. 1994) selvitettiin voimakkaimmin riippuvuutta aiheuttava yleinen huumausaine. 

Tutkimustulokset eri päihteille ovat tässä:

Alkoholi 15%
Nikotiini 32%
Kannabis 10%

Kannabiksen riippuvuutta verrattiin WHO:n sensuroidun raportin mukaan kahviriippuvuuden tasoiseksi. Paradoksaalisesti voimakkaammin riippuvuutta aiheuttava aine on laillisesti saatavissa.

b) Kannabiksen riippuvuus on enemmänkin henkistä kuin fyysistä riippuvuutta. Henkinen riippuvuus ei ole lainkaan yhtä vahvaa kuin fyysinen riippuvuus.

c) Aineen ongelmakäytön lopettamista seuraavat vieroitusoireet ovat kannabiksella huomattavasti vähäisempiä kuin alkoholilla. Alkoholin vieroitusoireet voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan, kannabiksen eivät.

--

Mitä voimme tehdä estääksemme medikalisoinnin?

- Painostaa valtiota kertomaan asiasta tieteellisin todistein valehtelematta tai totuutta vääristämättä. Jokaista
lääketieteellistä väittämää tulisi tarkastella kriittisesti.

Päihdelinkki tiivistää loistavasti:

"* Mitä nuorempana kannabiksen käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski on sairastua aikuisena vakaviin
mielenterveydenhäiriöihin kuten psykoosiin tai masennukseen. Lykkäämällä kokeilua tai pidättäytymällä kannabiksesta kokonaan vältät riskejä.

* Mitä useammin käytät kannabista, sitä suurempi on riski, että ilmenee mielenterveyden häiriöitä. Jos käytät, aseta
käytölle rajat ja pidä niistä kiinni. Jos käytät, tarkkaile ettei käyttö muodostu ainakaan päivittäiseksi. Lopettamalla
kokonaan vältät riskin parhaiten.

* Älä käytä kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa.

* Mitä suurempi käytetty kerta-annos, sitä suurempi riski on saada paniikki- tai ahdistuskohtaus tai kokea kannabiksen aiheuttama sekavuus."

--

3: Kategorisointi

Kategorisoinnilla tarkoitetaan asian x luokittelua tiettyyn ryhmään.
Väärinkäytettynä kategorisointi on erittäin vaarallista, koska se lisää epätietoa itse asiasta x.

Kannabis luokitellaan ryhmään "huumeet". Tällainen luokittelu lisää mahdollisuutta virhetulkita asioita.

a) Alla esimerkki yleisestä kategorisoinnin aiheuttamasta virhepäätelmästä:

Huumeet ovat valistuksen mukaan hengenvaarallisia.
->
Mm. Heroiini, kokaiini ja kannabis ovat huumemääritelmän alaisena.
->
Heroiini, kokaiini ja kannabis ovat hengenvaarallisia.

Ylläoleva esimerkki on virhepäätelmä siksi, että kannabiksella ei tutkitusti ole minkäänlaista yhteyttä
kuolleisuuslukemiin, toisin kuin kokaiinilla ja heroiinilla, jotka ovat pelkältä vahvuudeltaan jo aivan eri tason
huumeita kuin kannabis.

b) Toinen, vaarallinen virhepäätelmä:

Huumeet ovat valistuksen mukaan hengenvaarallisia
->
Henkilö X nauttii annoksen kannabista, joka on huumemääritelmän alaisena.
->
Henkilö X huomaa, ettei kannabis aiheutakaan suuria muutoksia
->
Henkilö X päättelee huumevalistuksen olevan täyttä puppua
->
Henkilö X päättää kokeilla vahvempia aineita: Esim. Heroiini, kokaiini.

Tämä esimerkki on kategorisoinnin aiheuttama vaaratilanne siksi, että kannabis on huomattavasti harmittomampi huume kuin
heroiini tai kokaiini. Lisäksi kannabista ei käytetä suonensisäisesti (suurin vaara), toisin kuin heroiinia.

--

Mitä voimme tehdä estääksemme tämän kategorisoinnin?

- Poistaa harhaanjohtavat luokitukset hengenvaarallisten väärinkäsityksen mahdollisuuden vuoksi.

--

4: Kriminalisointi

Kriminalisoinnilla tarkoitetaan yleisesti asian x kieltämistä lailla. Kannabiksen kohdalla rikollistamisen perustelut
ovat erittäin kyseenalaisia.

- Väite 4A: Sota huumeita vastaan vähentää huumeiden käyttöä.

a) Väite on epätosi.

Huumeiden käyttö on noussut kaikissa huumeissa kieltolain jälkeen. Marihuanan käyttö on yleisesti ottaen jatkuvasti noussut. Samoin mm. kokaiinin (vahva huume) käyttö on viisinkertaistunut välillä 1972-1988. Nykypäivänä heroiinin kerta-annoksen hinta on monin verroin halvempi kuin 70-luvulla, mikä tekee ostamisen helpommaksi. Huumeiden käytön vähentäjänä sota huumeita vastaan on aikamme suurimpia epäonnistumisia.

b) Sota huumeita vastaan on rasistista. ACLU (American Civil Liberties Union) on suuresti kritisoinut huumesotaa
turhasta vankiloiden täyttämisestä ja vähemmistöjen sortamisesta. DPA:n (Drug Policy Alliance) raportin (2006) mukaan Yhdysvaltojen "huumevapaat alueet" eivät pidä nuoria erossa huumeista, vaan sen sijaan luovat vahvaa rodullista erottelua.

c) Sota huumeita vastaan on estänyt kannabiksen laitonta maahantuontia USA:han. Tämän johdosta salakuljettajat ovat siirtyneet kuljettamaan esim. heroiinia (pienikokoisempaa - helpompi salakuljettaa) kannabiksen sijasta. Lisäksi USA:n sisäiset kannabiksen kasvattajat ovat lisänneet tuotantoaan paikatakseen kysyntää.

- Väite 4B: Kannabiksen kriminalisointi on vähentänyt kannabiksen käyttäjiä.

a) Tähän väitteeseen on vastattu aikaisemmissa vastaväitteissä. Yleisesti tulkittuna tämäkin väite on vailla tieteellistä pohjaa.


Johtopäätös tästä kaikesta:

- Valtiolla on yksinkertaisesti liian isot rahat kiinni
tämän hetken päihteissä (sana _lailliselle_ huumeelle).

+ Kannabista ovat käyttäneet toimivasti useat potilaat kipulääkkeenä. Miksi? Koska se toimii. Ainetta ei käytetä, mikäli se ei täytä funktiotaan. Tietenkään kannabis ei sovellu kaikille.

- Kannabis on huomattavasti alkoholia ja tupakkaa lievempi ja vaarattomampi aine. Tässä vielä taulukkoa vertailusta:
                    
xxx=suora yhteys

xx=epäselvä yhteys

x=ei yhteyttä

	Alkoholi	Kannabis
Kuolleisuus	xxx	x
Myrkytykset	xxx	x
Somaattiset sairaudet	xxx	xx
Riippuvuus	xxx	xxx
Kognitiiviset häiriöt	xxx	xxx
Psykoosit	xxx	xx
Muut mielenterveyshäiriöt	xxx	xx
Raskausvaikutukset	xxx	xx
Väkivalta	xxx	x
Onnettomuudet	xxx	xx

Silti alkoholikontrollia lievennetään ja kannabiskontrollia tiukennetaan. Järkisyitä tähän ei ole.

- Kannabiksen kriminalisointi nopeuttaa huumeverkoston ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvua. Kannabiksen
laillistaminen estäisi huumeverkoston voiman, ja tätä kautta laittomat huumekauppiaat menettäisivät kannabismarkkinansa.

Mitä voimme tehdä?

HUUMAUSAINEISIIN KOHDISTUVA KONTROLLI PITÄISI MITOITTAA HUUMAUSAINEIDEN HAITALLISUUDEN MUKAISESTI.


Lopuksi vielä mietelmää:



Lähteitä:

http://www.uta.fi/laitokset/sospol/tutkimus/huumeet.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabis
http://en.wikipedia.org/wiki/War_on_drugs
http://www.samefacts.com/archives/drug_policy_/2006/12/afghan_heroin_in_la_and_the_heroin_price_collapse.php
http://www.aclu.org/drugpolicy/racialjustice/10765pub20031017.html

Tänään jaksoin kävellä ystäväni kanssa
sateesta kuplivaa asfalttia pitkin

Siinä samalla syötiin jäätelöä
- maistui juustokakku ja alasinpilvi
kahden onnellisen mietteissä

Nuoruudesta juopunut koiranpentu
toteutti mielipuolista Maltan branlea
maailmasta ärtyneen kahlitsijansa ympärillä

ja ympäröivien talojen vesikouruihin
oli luonto vihdoin saanut kutsun
tanssimaan kuusijakoista.

Eskapismi

 

Anna minun kertoa sinulle todellisuudestani kauan sitten, silloin kun se oli vielä olemassa.

 Sälekaihtimista läpipäässyt valo repi silmäni auki viimeisenä aamunani. Tuulikello kolisteli kaunista C-duuria kellon lyödessä 07:56. Koulu alkaa siis alle kymmenen minuutin päästä, ja minä makaan yhä sängyssä puolialasti. Lievästä paniikista sekavana nousin sängyltäni ja kolistelin puolestani talon riitasointuisia kaappeja sekä hyväilin vahingossa kivuliaasti pöydänkulmaa päälläni etsiessäni vaatteita ylleni. "Saitpas ironisen aivomyrskyn, Joonatan." sanoi ääni pääni sisällä.

Muutaman kuukauden vanhat kahvinpurut tervehtivät minua tutulla, boheemilla tuoksullaan keittiössä. Tiskivuori oli myös näyttänyt tulleen Muhammedin luo. Murolautasen ehdin tiskaamaan, ennen kuin huomasin, että olennainen osa puuttui - murot. En tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Parkua en viitsinyt, koska maailmassa on paljon itkettävämpiä asioita kuin sängystä väärällä jalalla nouseminen. En kyllä sitten nauranutkaan, koska tilanne ei mielestäni ratkiriemukaskaan ollut. Silti jokin piti minua siinä uskossa, että tämä päivä voisi olla...yksinkertaisesti erilainen. Täytin murolautasen kädenlämpöisellä divetyoksidilla ja heitin mukaan koko perheen vitamiiniporetabletin. "Pitäköön edes se minut hereillä" hymähdin. Pikainen vilkaisu peiliin ennen kouluun lähtemistä; Paskalta näyttää. "Mistä lähtien sinä olisit saanut neuvotella ulkonäöstäsi?" ääni päässäni kysyi sarkastisesti nauraen.

Koulupäivä sujui tyypillisen kuivasti. Opettajat huomauttelivat ulkonäöstäni pitkin päivää, mutta siitäkös minä enää jaksoin piitata. Filosofiassa ja psykologiassa keskusteltiin jostain täysin järjettömiä lauseita omaavan, jonkun Freud-herran elämästä. Yhtäkkiä näkökenttäni supistui käytävällä 10 asteeseen. "Kuka tuo tyttö on?" Kysyin itseltäni mielessäni. Tuohon päivään asti olin vakuuttunut, että persoonallisen näköinen olisi kiertoilmaus rumalle. Nyt vasta ymmärsin sanan todellisen merkityksen; Se oli aivan päinvastainen. Suloiset, vaaleat hiukset ja hippikuteet yhdistettyinä kahteen minuun kohdistuneeseen taivaanikkunaan, joita usein kuulin silmiksi kutsuttavan, muodostivat kerrassaan persoonallisen näköisen, upean kokonaisuuden.
Yhtäkkiä herra Freudin opit elekielestä eivät todellakaan tuntuneet tylsiltä. Katsottuani tyttöä suoraan hänen kahteen kuiluunsa ymmärsin todella, että kukaan ei pysty säilyttämään salaisuutta. Jos huulet vaikenevat, sormenpäät juoruavat. Salaisuus tihkuu joka huokosesta. Sanaakaan vaihtamatta olimme puhuneet toisillemme jo tarpeeksi.

Käytävä piteni pitenemistään kävellessäni tyttöä kohti, kunnes se lopulta oli kantokykynsä äärirajoilla ja antoi periksi. Minä sinkouduin käytävän toiselta puolelta toiselle ajatuksen nopeudella. Muutama sekunti tämän jälkeen ruumiini saapui paikalle, jossa muodostin omien ominaisuuksieni summasta symbioosin samalla hetkellä, kun kysyin: "Mikä ihme sinä olet?" Hän antoi huultensa puhua pitkien, monimutkaisten sanojen puolesta. Olin vihdoin löytänyt jonkun, joka hyväksyisi minut sellaisena kuin olen.


Tämän jälkeen vaivuin syvimpään uneeni, mistä ei ole ollut paluuta vieläkään. Jotkut kutsuvat sitä elämäksi. Maailma jatkui ennallaan, mutta ilman häntä, elämäni rakkautta. Halusin edes kerran kokea jonkun kanssa jotain pientä, mutta kuitenkin elämää suurempaa. Nyt olin sen saanut, mutta ympyrä takanani oli sulkeutunut. Jäin oman elämäni tangentiksi. Hipaisen juuri ja juuri kokonaisuuksia, joita olen itse luonut. Olen vain viite omassa tarinassani, jota ei ehkä koskaan tapahtunut. Tänäkin päivänä olen loputtoman tuntuisessa, aivan liian todellisessa epätodellisuudessa, jonka suurta konseptia sinäkin osaksesi olet.

Tämän tarinan olen kirjoittanut nykyunessani. Mikäli joku lukee tätä kertomusta, en ole päässyt hereille.

Joonatan Laihi

No niin, tämä on se päivä, jolloin alan raapustamaan Journaliinkin kaikenlaista paskaa. En kohta edes pysy enää perillä, millä kaikilla sivuilla olenkaan kirjoilla.

Ensin bändiasiaa:



Takana siis on loistava keikka bändimme kanssa (S.E.L.F.) Hämeenlinnan ARX-talolla. Oli erittäin mahtavaa huomata, että ihmisiä saapui paikalle kiitettävästi. Toivottavasti kaikilla oli kivaa!

Demolevyn äänittäminen on viivästynyt paljon. Syinä mm. takana oleva keikka, mutta pääosin äänityslaitteiston niskurointi. Äänittäessä kone klippaa kesken kaiken, ja äänitys on mahdotonta, ellei omaa tietokoneen rytmitajua (jos silloinkaan). Kahden viikon sisällä laitteisto tullaan korjaamaan.

Sitten muuhun. Koulussa oli tänään normitylsä päivä - nukuin pommiin valvottuani liikaa, univelkaa siis löytyy. Missasin kaksi matikantuntia sen takia, mutta mitäpä turhista murehtimaan, kun kaverini Eliaksen kanssa olemme pari viime päivää pohtineet, kuinka ihanasti meillä menee - ja se pelottaa meitä molempia hyvällä tavalla niin paljon, että projisoimme sen toisiimme hymynä ja nauruna. Kyllä elämä osaa välillä olla ihanaa. En vaihtaisi sekuntiakaan. Toivon tämän vuoden tarjoavan minulle ja kaikille muillekin paljon!